lauantai 26. toukokuuta 2012

kilpailua

Elikkä tänään oli kouluratsastuskilpailut Pihtiputaalla hiekan raviradalla tai mite se nyt kirjotetaankaa. Aluks oli semmonen lastentapahtuma jossa oli kasvomaalausta (minä maalailin :D), keppari- ja talutusratsastusta, poniajelua ja hyvää musiikkia ja arvontaa summuuta. Varmaan lastentapahtuman kohokohta oli taitorata, jossa aloittelijat pääsi talutuksen kanssa  menemään poneilla erityisen radan ja tietysti kaikki osallistuneet palkittiin. Meno oli mukavaa vaikka oishan vähän enemmän tuota porukkaa saanu olla..

Ite koulukisoissa oli kolme luokkaa:
Kouluratsastuksen taitokisa 2012, taso 1, helppo
Perusmerkin kouluohjelma 1997
K.N. Special

Ite menin ton ekan luokan yhellä hienolla suokkitammalla, Pika-Tähdellä, joka oli mukavan pörheä, mutta kuuliainen. Kolmesta osallistujasta tulin kolmanneksi. Musta mulla meni ihan hyvin, tein joitain pieniä virheitä joista opin tulevaisuutta ajatellen.  Heh, muistin radan vaikka ensimmäisenä kun astuin kentälle, ajattelin että voi helkkari, nyt mun pää sitte tyhjeni enkä muistanu miten rata alkaa, mut ilmeisesti menin ihan oikein :D

Otin sitte kuvia muitten luokkien ratsastajista ja lopuks sitte luonnollisesti kerätttii kamat ja lähettii kottiin :D

Kaikin puolin jäi hyvä mieli. Taas yksi kokemus lisää :)

kummallista

Musta tuntuu että mä voisin räjähtää.

Mä olin eilen hyvällä tuulella. Mulle tuli semmonen olo että vois tehä mitä vaan kunnes meno alko mennä liian hurjaks. En siis ite ollu riehumassa mut kavereitten meno oli niin kovaa että alko ärsyttää. Saatoin ite tehä jotai mikä ehkä kaduttaa, vaikka mun teko tuskin muutti mitään (ja se tässä ehkä eniten kaduttaaki).. Jonkun aikaa sitte kun katteli kavereitte tekemisiä nii päässä vaa "naksahti". Aikasa ku angstas niitte asioita nii sit vaa kaikki se sokerin ja väsymyksen määrä pomppas päähän ja musta tuli energinen ja hyväntuulinen ja hyvät ystävät tietty myös vaikutti siihen et yhtäkkiä mulla oliki todella hauskaa. Ja nyt kun ajattelee, saatoin ulkopuolisen silmissä näyttää sille että oisin kännissä tai jossai muissa aineissa mut ei, niille mä sanon isosti EI :) 

Mua ärsyttää asiat, jotka harmittaa ja jotka tapahtuu ja on ihan mun lähellä mut mä en voi tehä niille mitään

Ihmiset, ystävät ja kaverit ja tutut jajaja.. Ne tekee asioita mitä mä mietin et miks helvetissä? Suurin osa niistä edellä mainituista on iha fiksuja ja mukavia ja mulle tärkeitä mut ne tekee iha käsittämättömiä asioita. 

Niin ja vähä jotain hyvääki, eilen mulla oli kuitenki tosi mukavaa ja voisin vaikka tästä mennä ulos huutamaan että ihanaa kun on kesä, mutta ei pysty kun on kurkku eilisen huutamisen takia kipeä :) Lisäks kesän tulemiselle plussaa kun oli eilen vielä oikein mukavata ulkona siinä yhentoista aikaanki.

sunnuntai 20. toukokuuta 2012

elämää in Pihtipudas city

Hehe olipa mukava viikko.
Alku viikoa en oikeestaan muista, keskiviikkona oli matikan koe ja tukarit sai tietää seiskojen luokat ja meijät jaettii sillai taino sanotaa nyt yksinkertasesti että nyt tiietään minkä luokan tukari kukin on. Olipa taas hirmu vaikeeta -.-  nii ja se matikan koe meni suht hyvin. Luulisin...

Nii ja keskiviikkona kylällä ft Heveli ja Susku ja lauma poikia ja kaikkia, en nyt muista. Ja iltahan meni mitä parhaiten, olin poikien kaa kylällä sillä aikaa kun susku ja  heveli meni nuorten iltaan. Tulihan siinä heiteltyä huikkaa toisten päälle ja naurettua nii että mahaan sattu. Yritinhä mä opetella tekemää ollien mutta en osannu :D, vaikka Miika ja Joni ja Arttu yrittiki opettaa. Sitte tietty puhuttii kaikesta mahollisesta ja heiteltii palloa toisten päähän ja mihi sattu osumaan ja naurettiin ja tapettiin hyttysiä.

Torstaina oliki hurja vapaapäivä mikä meni kirjaesitelmää tehessä,  ja nyt huomasin että unohin mainita lähteet... -.- FAILED.

Perjantaina oliki menoa puttaalla enemmä ku yleensä ja syynä School's out -bändi tapahtuma. Eipä ite tullu siellä tapahtumassa oltua muutaku Dreadful piti kuunnella ja oikei eturivissä (ainaki melkei). Oikein hauska perjantai oli kyllä muutenki. Mulla päris ihan kummasti vaikka mittää en ollu ottanu, en edes ES. täytyy kyllä myöntää että rainbowin colaa join. Olikohan siinä jotain o.O ? Joka tapauksessa perjantaina aika hujahti hirrmusen noppeesti ja vasta ku päästii hevelin ja kurtun kanssa meiltä nii pitiki jo lähtee kotio. :D että sillai. No ei nyt iha kuitenkaa mut aika vaa hujahti.

Ja nyt aika kuluu miehistä puhuen. Mikäs siinä, pitihän sitä perjantaina morjestaa kaikille hyvännäkösille mutta eipä kaverit muka muistanu aina ku niitä sattu tulemaan vastaan. tytöt hei, tää kostetaan :)


tiistai 8. toukokuuta 2012

tunteilua

Elämän varrella oppii että kaikesta ei saa ottaa nokkiisa, ja siitä mä nyt aattelin teille kertoa, että mistä mä otan nokkiini.

En aina jaksa sitä, kun meijän ikäluokalla on näitä omia sanoja kuten loota, läjä, kehari, kaarina, lepakko jne siis sitä miten niitä käytetään. Itekki käytän niitä sanoja, mutta joskus tuntuu että eikö meillä oo mitään järkeä päässä? Tuntuu et niitä käytettäs miten sattuu vaikka oikeestaa noita kaikkia käytetää haukkumisessa ja "salaniminä" tiettyjä henkilöitä kohtaan. Ja painotan nyt että kyllä itekki käytän niitä sanoja että älkää te nyt ottako nokkiinne. Mut joskus vaa tuntuu että ei jaksa, että haluais hypätä ajassa taakse millon kaikki oli paremmin, tai ainaki musta tuntuu että sillon joskus asiat oli paremmi..

Elämän pilalle laittaminen jo nuorena, juominen, tupakointi jne. En nää mitään järkeä. Musta tuntuu että aina kun joku puhuu siitä miten kivaa oli kylällä ku se ja se oli ihan kännissä, ja no olin ittekki ja tapahtu näin ja näin. Eikö ilman alkoholia voi olla hauskaa? Mun elämä on opettanu mulle jotain, mikä pitäis kaikille opettaa: alkoholia ei sais käyttää sen takia että tulis humalaan, varsinkaan näin nuorena. 
Musta tuntuu myös että kaikkien, jotka on niin tyhmiä että nei tajua lopettaa ajoissa, pitäs käyä jossakin laitoksessa, se varmasti opettais miten pitäs elää. 
Tosiaan, mä tiedän alkoholista enemmän ku moni uskookaan, mä oon nähny miten jotkut sitä käyttää ja miten se on laittanu elämän pilalle, alkoholin liikakäyttö on vaikuttanu munki elämään. Enkä mä nyt puhu vaan niistä mun ikäsistä ja vähän vanhemmista ja nuoremmista. 
Niin ja pitääkö polttaa? Pihtiputaallakin on monta esimerkkiä siitä että miksi ei kannatais.
Musta koko valtion pitäis muuttua siinä että miten alkoholia  ja tupakkaa mainostetaan ja näytetään telkkarissa. Niin ja unohtamatta huumeita, niistä mulla ei oo kyllä mitään kokemusta, eikä taida mun lähimmillä kavereillakaan olla. Ainakin toivon todella paljon että ei ole. Niihinkää ei pitäis koskea.

Sitten kaikki kommentit mitä koulussa heitetään, niistä ajatellaan että se oli vaan vitsi tai vaan mielipide, ei sitä kukaan ota tosissaan kuitenkaan. Mun vaatteita/pukeutumistyyliä on kommentoitu. Ja kyllä mä oon sellanen, että mä ajattelen sitä mitä muut musta ajattelee. Monesti taas mä en ajattele mitä sanon ja ajattelen muista, usein myös sanon ajatukseni muista ääneen. Hyihyi, ei ollenkaan hyvä tapa. Mua kaduttaa monet asiat mitä mä oon tehny tai sanonu. Koska aina on se joku joka ottaa sen tosissaan ja loukkaantuu, aina on se joku, jota on kiusattu tai kiusaamisen uhrina ja se voi ottaa kommentin vielä vakavammin. 

Koulukiusaus. En siedä sitä, vaikka tiiän että oon itekki liittynyt kiusaamiseen mukaan. En ole halunnut siihen mukaan, mutta ajatukset harhaantuu nopeasti kun muut puhuu ympärillä päätäsi pyörälle. En kyllä nyt tarkoita sysätä kiusaamiseen liittymistäni toisten syyksi, itehän mä loppupeleissä sen olen päättänyt, minähän se olen joka päättää mitä mä päästän suustani ja mitä en. Mutta miksi mä sanon asioita joita en haluais ja mitä mä en tarkota? Nii i tuotapa en tiiä. Taidan olla myös niitä ihmisiä jotka jossain tilanteessa sanoo ensin ja ajattelee jälkeenpäin. Tuokin on sellainen asia mitä vois opetella, opettelis pitämään mölyt mahassa ja ajatukset vaan siellä aivoissa. Moni varmaan kyllä tietää että se on yllättävän vaikeeta.. 

Mä oon alkanu itkeä helpommin kun yleensä. Mä oon oppinu että jotkut asiat pitää sanoa, vaikka se itkettäisikin ja tietyssä seurassa en itkua häpeä, vaan se oikeestaan vahvistaa sanomistani. Mä pelkään lemmikkien ja ystävien menettämistä. Mä itkin varmaan tunnin sen jälkeen kun Elvis puri mua, koska mä en halua menettää Elvistä, mä melkein itkin ku näin titanicin mainoksen, koska tiedän miten se elokuva menee koska oon nähny sen pari kertaa. Mä pelkään pimeää, koska mun päässä alkaa pyöriä hirveitä ajatuksia murhaajista ja murtovarkaista, kummituksista ja muista semmosista. En usko kummituksiin mutta mielikuvitukseni nyt on mitä on. 
Mä rakastan laulamista, mutta julkisessa paikassa laulaminen on hankalaa ja mä jännitän sellasia tilanteita aika paljon, mä myös ajattelen sitä mitä muut ajattelee, mä en halua niitä kommentteja joissa mua tai mun ääntä haukutaan, ei kiitosMä rakastan eläimiä ja ratsastusta mutta mä myös pelkään hevosia. 

Mä tartten mun ystäviä ja niitä ihmisiä jotka tukee, suojelee ja kieltää tekemästä joitakin asioita. Mä en selviäis ilman äitiä, isää, mun sisaruksia ja muita ihmisiä jotka on nyt mun elämään tullu. Mä oon ihastunu monta kertaa ja mun ympärillä on paljon ihmisiä joita mä ihailen. Mä en vaa tiiä miten mä selviä jos jotkut ihmiset ei muutu vaan jatkaa elämäänsä samalla tavalla kuin ennenki. Mä luulen että tätä tekstiä ei kovin moni lue, ehkä se on hyvä, ehkä ei. Toivotaan parasta.

voi Elvis minkä teit..

Eilen kaikki meni jotenki oudon hyvin. Aamulla ja koulussa lähinnä, kunnes iltapäivällä musta alko tuntua että en jaksa ennää olla koulussa ja ylimäärästä energiaa alko tulemaa jostain, mistä lie. Suunniteltii sitte kavereitte kaa et mentäs kylälle ja näin ja menin sitte koulun jälkee normaalisti kotio.

En kyllä muista mitä mä olin tekemässämun huoneessa ku yhtäkkiä Elvis sai jonku kohtauksen. Se nukku normaalisti ja sitte tipahti riippumatosta, makas vähä aikaa paikallaan sitte se näytti ku sen koko kroppa ois krampannu ja se pyörähti selälleen ja siitä seisomaan takajaloilleen, sei seissy ku vähän aikaa kun kaatu selälleen. Se näytti toisaalta sille, kuin joku ois hyökänny sen kimppuun ja se ois yrittäny tapella vastaan, mut sei voi olla mahollista...  Sitte ku tilanne rauhottu ja Elvis jäi kyhjöttämään paikallee karvat pystyssä (mikä rotilla tarkoittaa sitä että se on kipeä) ja narskutteli hampaitaan (mikä tarkoittaa huonoa oloa/vihaisuutta).
Koitin puhua Elvikselle ja annoin muutaman kerran sellasen äänen jonka oon Elvikselle opettanu, et aina kun päästän sen äänen Elvis saa herkun ja yleensä se ryntää luokse, mutta nyt sei korvaasa heillauttanu.

Laitoin käteni häkkiin ja rapsuttelin vähän Elvistä ja Elvis nojautui käteeni. Se tärisi ja narskutteli yhä hampaitaan. Huusin äitin heti huoneeseeni ku Elvis alko käyttäytyä oudosti ja Elvis tuntu pelkäävän hirveesti äitiä. Otin Elviksen syliin ja se oli välillä normaalisti ja välillä jäi paikalleen karvatpystyssä ja täristen.. Menin sitte syömään ja kun tulin takas nii Elvis oli ihan normaalisti  häkissään. Sitte aloin puhua sille ja avasin häkin oven. Elvis tuli hitaasti ja niinku varoen häkin ovelle ja puri minua sormesta. Alahampaat uppos varmaan kokonaan mun sormeen ja verta tuli älyttömästi.

kuva ei liity kirjotukseen

Eniten mua tapahtuneessa pelotti se että jos Elviksestä tulee aggressiivinen niin että se alkaa purra enemmänki. Se alko näykkimään sen jälkee kun Panu kuoli, mutta ikään sei oo puremalla purru. Mun sormi piti siis laittaa pakettiin ja mua alko pelottaa se kun pitää mennä kouluun ja mulla on sormi paketissa. Kaikki kysyy mikä sormessa on? ja mä vastaan et rotta puri, sitte kaikki nauraa ja alkaa moittia tms. Musta tää ei oo yhtään hauska tilanne.. Elvis saatetaa joutua lopettamaan jos se puree uudestaan ja sitä mä en halua, mut en myöskää halua että mun huoneessa elää elukka joka voi purra. Oivoi, mua oikeesti pelottaa miten tässä käy..

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

ilmiömäistä

Mulla oli hyvä idea mitä kirjottasin tänne, mut katoin salkkarit ja nyt se idea unohtui...

Tällä hetkellä radiosta tulee kappale, jota en oo koskaan aijemmin kuullu ja se vaikuttaa ihan hyvälle. Siinä on semmonen mukaasa tempaava rytmi, jos ois vahvistin nii tulis aika hyvää jytinää aikaseks. Siinä laulaa mies, jolla on ihan hyvä ääni ja siitä biisistä tuli ihan kesäinen olo.
Mulla oli eilenki ihan kesäinen olo. Ku oli niin lämmintä ja se kylmä tuuli tuntu sille kun on käyny uimassa, aurinko lämmittää kovasti mutta koska iho on märkä, tuuli tuntuu tosi kylmälle. Sille musta tuntu eilen.

Ja aijemmin viikonloppuna hyppäsin ajassa taakseppäin. Ainaki mun ajatuksissa ku päätin kaivaa ikivanhat ja niin rakkaat barbie nuket esille ja no en tiiä tuliko hyvä vai huono mieli :D mite sitä tuntee ittesä jo nyt niin vanhaks? En ymmärrä mite tuun selviämään 40v kun tunnen itteni nyt jo vanhaks :DDD mutta niin.
Niistä leluista tuli mieleen kaikkia leikkejä ja tappeluita siskon kanssa :D ja miten hyviä muistoja ne olikaa !
Niistä leikeistä barbeilla ja bratzeillä ja pehmoleluilla on jotain 6-7 vuotta..No joo leikin vielä 10v_näki mutta joo. Olihan se mukavaa silti vähä harjata niitten barbien hiuksiaja laittaa ne siististi sinne laatikoon takas.. Vaikka se laatikko jäi vielä keskelle lattiaa mutta sei siinä haittaa :D

Sitte sisäinen lapseni heräsi. Aloin kuunnella musiikkia mitä kuuntelin nuorempana eli smurffeja. Sitte ajelin vähä nikko, radio-ohjattavien ykkösellä :)

että tämmöstä, ehkä joku päivä kuitenki kasvan aikuseks ja pystyn luopumaan ainaki osasta niistä miljoonista leluista :D Ja taas tämmöne, sitä odotellessa -lopetus