ajatussolmu

Hirveästi erilaisia ajatuksia ja tunteita.

Päässä vaa pyörii ties minkälaisia asioita.

Koulu alkaa torstaina ja mulla ei oo yhtään kirjaa sinne.

Rahaa on menny iha älyttömästi kesän aikana, ostin uuen puhelimenki, joho oon muute tyytyväinen: Samsung galaxy s2 plus

Eniten mä mietin asioita muista ihmisistä.

Muitten asioita ja mielipiteitä.

Taino lähinnä mielipiteitä.

Mä oon loppujen lopuks tosi tarkka siitä mitä laitan päälle ja mitä en, miltä näytän ku lähen ulos tai kouluun.

Mä suorastaan pelkään ja ahistun ajatuksesta, että joku puhuis musta paskaa tai kommentois mun vaatetusta. Jännä ajatella, et ite ahistuisin siitä et joku puhuis musta paskaa, mut silti iteltä aina lipsahtaa jtn kommenttia kavereiden kesken toisista ihmisistä.

Jännää on myös se, että seura vaikuttaa siihen miten paljon mä ressaan sitä miltä näytän.

Joistain mun miespuolisista kavereista on tullu mulle nyt tosi läheisiä ja oonki liikkunu niitten seurassa tosi paljon nyt kesällä.

Ja niille pojille mun ei tarvii esittää mitään (vaikka en kyllä tietoisesti esitä muussakaan seurassa, mutta kuitenkin), ei tarvii meikata tai miettiä vaatteita. Musta tuntuu että vaikka lähtisin niitten kanssa ulos jätesäkkiin pukeutuneena niin ne (varmaan nauraisivat, koska itekki) hyväksyisivät sen miltä näytän, tai ainaki musta tuntuu sille niitten seurassa. 

_okei tähän väliin, en ikinä lähtis mihinkään jätesäkki päällä :D_

Jos mä lähen poikien kanssa kylälle, niin me mennään tod.näk. ajelemaan mopoilla ja sillonha en jaksa meikata, joskus ehkä ripsaria tulee laitettua.

Vaatteitakaan ei niin tule katottua, kun ei mopolla ajeluun piä mitään siistejä vaatteita laittaa.

Tyttöjen kanssa tulee mietittyä enemmän sitä että miltä näyttää ja en kyllä tiiä miks.

Okei mä tykkään laittautua. 

Musta on kivaa meikata joskus enemmän ku yleensä ja lähtee ulos porukalla.

Ja se sitten että millä porukalla on menossa kylälle vaikuttaa siihen miten laittautuu.

En käsitä tätä asiaa itekkään.

Ihan liian iso solmu mulle.

Ku haluaisin päästä eroon siitä liiallisesta ajattelusta ja paineista ulkonäön suhteen.

Joinakin päivinä ku on vaa sillee "jaa, ei kiinnosta mikään" ja sillon ei jaksa ajatella.

Toisena päivänä taas miettii mitä laittaa päälle ja katastrofi saa alkunsa.

Lomalla oon ollu semi rennosti ulkonäköasioiden suhteen.

Varsinki ku oon liikkunu muuallaki ku kotipaikkakunnalla.

PAIKKAKIN SIIS VAIKUTTAA.

Lisää solmuja.

Oikeesti mulla on ollu kaikinpuolin hyvä fiilis tässä viime aikoina.

Tänään taas vaihteeks tuli sit semmone kaipuun tapainen, et joku poikaystävä ois kiva.

Säätöjä tulee ja menee mut haluaisin jtn vakavampaa, mut en osaa sitoutua.

Mielipiteet ja mielialat vaihtelee mikä johtaa kyllästymiseen tai vastaavaan, tai sitte mä en vaan löyä semmosta mulle sopivaa jätkää ikinä, koska oon niin nirso.

Kylläpä nyt meni negatiiviseks.

Vois tähän vielä mainita että mä oon kesän aikana lihonu.

Nyt ku on toi mopo, nii vähäsimmätki matkat tulee kulettua sillä.

Täytynee kun koulut alkaa ja kun saa taas vähä rutiineja elämään nii alkaa harrastaa jtn liikuntaa.

Tekis ihan hyvää.

 Väsymys tekee musta aivan mielenvikasen.

Nukuin eilen serkun kanssa sen autossa, peräkontissa, ilman patjaa, peittoa, tyynyä, MITÄÄN.

Nukuttiin vaa.

Oli aamulla niskat aika kipeet ja jalatkin ku ei saanu niitä suoristettua. 

Valvottii myöhään ja herättii semi aikasin koska mulla oli hammaslääkäri kaheltatoista.

Nii ja meinasin nukahtaa sinne hammaslääkärin tuoliin. Ne on yllättävän mukavia.

Silti vähän ihmettelen, että lääkäri poraa ja paikkaa meitsin hammasta ja mulla on suu nii auki ku voi olla, ja minä meinaan nukahtaa. HÄMMENTÄVÄÄ.

Ehkä mä oon vaa käyny siellä liikaa.

En nyt viitsi ettiä mtn kuvia tai videota tähän postaukseen, koska laiskottaa.

En lähteny kylällekkää vaikka mua kolme tyyppiä pyyti :D 

Ja se on jo aika hyvin mun kohalla, vieläpä maanantai iltana.